Onko suomalainen terveys ja hyvinvointi rikki?

Onko suomalainen terveys ja hyvinvointi rikki? Mistä puhumme, kun puhumme terveyden ja hyvinvoinnin muutoksesta? Onko kyse politiikasta, liiketoiminnasta, sotesta, väestön vanhenemisesta, yksittäisen kansalaisen voinnista, terveysammattilaisten voimattomuudesta vai jostain muusta? Monimutkainen kokonaisuus näyttäytyy erilaisena riippuen katsojasta.

  1. Raha

Mikä tahansa terveyden ja hyvinvoinnin keskustelu sisältää näkemyksen kustannuksista. Yleisimmän näkemyksen mukaan rahaa ei ole tarpeeksi, jotta yhteiskuntamme voisi hoitaa tasa-arvoisesti ja laadukkaasti kaikki huolenpitoa tarvitsevat.

Suomessa terveydenhuollon kustannukset olivat 19,5 miljardia euroa vuonna 2014 ja sosiaaliturvan menot 66,3 miljardia vuonna 2015. Terveysmenojen osuus BKT:sta oli n. 9 % (2013) ja sosiaaliturvan n. 31,6 % (2015).

Terveysmenot ovat tällä vuosituhannella kasvaneet, sillä vuonna 2000 ne olivat 13 miljardia euroa. Sosiaaliturvan kustannuksia ovat kasvattaneet mm. työttömyys ja väestön ikääntyminen.

Esimerkiksi kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2013 19,6 miljardia euroa:

  • Erikoissairaanhoito 6,3 miljardia
  • Vanhusten ja vammaisten palvelut 5,2 miljardia
  • Perusterveydenhuolto 4,3 miljardia
  • Lastensuojelu ja muut lasten ja perheiden palvelut 1,2 miljardia

https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus

https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus

http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=hlth_sha11_hc&lang=en

2. Mitä rahalla saa

Budjettilukujen selvittäminen on hyvin helppoa ja se on varmaankin yksi syy siihen, miksi sosiaali- ja terveysmenojen budjetti nousee aiheeksi niin usein.

Sen sijaan sen selvittäminen, mitä me saamme tällä rahalla on vaikeampaa. Mihin raha käytetään? Kuinka monta selkäsairasta, syöpäpotilasta tai mielenterveysongelmista saa tarvitsemansa avun?

Entä jos pohdimme asiaa kysynnän näkökulmasta? Kuinka moni tarvitsee apua eri elämäntilanteissaan?

Tartun toimeen ja alan googlata. Sopivia tietolähteitä ovat ainakin THL ja Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen tilastot käsittelevät väestön terveydentilaa, sairastavuutta, työkyvyttömyyttä, terveyskäyttäytymistä ja kuolemansyitä. THL:n tilastoista pääsee tutkimaan esimerkiksi perusterveydenhuollon ja sairaaloiden hoitopäiviä ja -jaksoja, 8. ja 9. luokan oppilaiden terveydentilaa eri näkökulmista ja depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määriä ikäluokittain.

Tietoa on tarjolla, mutta ei yksiselitteisesti eikä helposti. Lopulta löydän yhden selkeän luvun:

Avohoidon lääkärikäyntien kokonaismäärä oli vajaat 13 miljoonaa vuonna 2012. Ja missä kävimme:

  • Terveyskeskuslääkärit 42 %
  • Työterveyskäynnit 33 %
  • Yksityislääkärikäynnit 25 %

Mira Kajantie, Tilastokeskuksen yliaktuaari, yhdisteli  kulutustutkimuksen haastatteluaineistoon Kelan ja THL:n rekisteritietoja saadakseen kokonaiskuvan käytetyistä palveluista. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2014. Hän kirjoittaa myös:

“Koska perusterveydenhuollossa on kolme toisistaan riippumatonta, itsenäistä toimijaa, kenelläkään ei yllättäen ole aiheesta kokonaiskäsitystä.”

http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-12-08_002.html?s=0

Olen jättää koko blogin kirjoittamisen tähän, sillä tyydyttävän kokonaiskäsityksen saamiseksi olisi varmaankin ryhdyttävä kokopäivätoimiseksi tutkijaksi. En silti vielä malta, koska  voimme tarkastalla hyvinvointimme tilaa vielä yhdestä näkökulmasta: vertailemalla muiden maiden hyvinvointijärjestelmiin.

3. Vaikuttavuus

Kuinka hyvin sosiaali- ja terveydenhuoltomme toimii? Saammeko panostuksillemme vastinetta?

Suomalaiset sekä kiittävät että kritisoivat terveyspalvelujaan. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tuntuu olevan vaikea päästä, mutta erikoissairaanhoito on huippulaadukasta.

Jos verrataan muihin maihin, Suomen terveydenhuolto ei ole täydellinen, mutta riittävän hyvä. Esimerkiksi ruotsalaisen Health Consumer Powerhousen tammikuussa 2017 julkaistussa vertailussa Suomi sijoittui kahdeksanneksi.

Sijoitustamme laskivat potilaan puutteellinen mahdollisuus saada lausunto myös toiselta lääkäriltä, pääsy terveyskeskuslääkärille samana päivänä, antibioottien runsas kulutus ja liian vähäinen liikunnan hyödyntäminen sairauksien ehkäisyssä.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005067016.html

Mielestäni myös nämä sijoitukset kertovat hyvinvoinnin tasa-arvoisuudesta ja laadusta:

http://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html

4. Muutoksessa helppoja vastauksia ei ole

Terveys ja hyvinvointi on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää niin politiikkaa, liiketoimintaa, alan ammattilaisten näkemyksiä ja osaamista kuin palvelujen käyttäjien kokemuksiakin.

Tilanne ei myöskään ole stabiili. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat niin monet yhteiskunnalliset trendit kuin valtiovallan toimetkin:

  • Väestö vanhenee ja hoidettavien määrä kasvaa
  • Elämme yhä pitempään
  • Sote
  • Digitaalinen murros, tekoäly, robotit
  • Big data, asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja biopankkien yhdistäminen
  • Algoritmit, automaattianalyysit, yksilölliset hoitosuunnitelmat
  • Reaktiivisesta sairaanhoidosta proaktiiviseen ennaltaehkäisyyn

On hyvä muistaa sama, mikä monissa tämän ajan ilmiöissä: muutostilanteessa yksinkertaisia, helppoja vastauksia ei ole.

Suomalainen terveyden- ja hyvinvointijärjestelmä toimii hyvin, mutta muuttuvassa maailmassa valmiiksi se tuskin tulee koskaan.

 

Julkaissut Hannele

Olen markkinoinnin ja asiakkuuksien ammattilainen. Erityisosaamistani ovat liiketoiminta-, markkinointi- ja asiakasstrategiat sekä johtaminen. Kokemusta vastuullisista tehtävistä löytyy jo 20 vuoden ajalta viideltä eri toimialalta.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: