”Pelialalla pomoista tuli innostajia, ja sieltä ilmiö leviää muualle” otsikoi Helsingin Sanomat 8.1.2017
Uudistumista vai johtamisen laimilyöntiä?
Jutun esimerkkiyrityksenä on pelialan yritys Unity Technologies. Esiin nousevat yrityksen erilaiset käytännöt viettää aikaa yhdessä työajalla ja sen jälkeen. ”Lahjakkuudella ja taidoilla on väliä, mutta täytyy myös olla hyvä tyyppi,” kertoo Jussi Laakkonen, Suomen yhtiön toimitusjohtaja. Muita sääntöjä ei kuulemma juuri ole.
Voiko näin rennon oloisella johtamisotteella ja työnteon meiningillä pärjätä? Ovatko perinteiset johtamisen työkalut kuten strategiat, tavoitteet, raportointi ja organisointi liioittelua, jopa menestystä estäviä ylilyöntejä? Miksi vaivautua suunnittelemaan ja ohjaamaan, eikö riittäisi vain odottaa työntekijöiden tekevän kuten parhaaksi katsovat?
Itsenäisyys, pitsaperjantait ja hierovat tuolit peittävät taakseen kuitenkin jämäkkää johtamista. Perinteisille keinoille on edelleen tarvetta, mutta niiden hyödyntämistä on syytä päivittäää.
1. Tavoitteet pysyvät
Tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen pysyvät. Ne ovat suorastaan itsenäisen työskentelyn elinehto. Samalla kun haluamme itse päättää, miten teemme työtämme, odotamme johdon kertovan, mitä kohti ponnistelemme. Jutussa haastateltu Pentti Sydänmaanlakka toteaa, että yhteinen visio merkitsee: ”Yhteinen tavoite mahdollistaa itseohjautuvuuden”.
Unityn toimiston näytöt kertovat reaaliaikaiset myyntiluvut. Myynti ja tätä kautta asiakas on tuotu vahvasti osaksi jokaisen työntekijän, myös muiden kuin myynnin ja markkinoinnin työntekijöiden päivää. Tässäpä mielenkiintoinen idea.
2. Työtoveruudesta tukea työhön
Vapaus ei poista tuen tarvetta. Myös Unityssä työntekijät työskentelevät 5-10 hengen tuotekehitystiimeissä, joilla on vetäjät. Tämä ei kuitenkaan riitä.
Monen työ on yhä erikoistuneempaa, joten olemme todennäköisesti oman työmme parhaita asiantuntijoita. Pulmatilanteissa esimiehemme tai työtoverimme eivät välttämättä enää osaa auttaa meitä konkreettisesti. Tarvitsemme kuitenkin tukea, ja sitä voimme odottaa esimiesten lisäksi työtovereiltamme. Puhumme nykyään sujuvasti esimiestaitojen lisäksi alaistaidoista, entäpä myös työtoveruuden taidoista. Hyvä työyhteisö ja kannustava ilmapiiri kantavat pitkälle, vaikka konkreettista apua ei aina voisi antaa tai saada.
3. Itseohjautuvasti osana yritystä
”Viisaus ei enää asu vain johtoportaassa”, sanoo Pentti Sydänmaanlakka. Unityn tavassa utta onkin se, että jokaisen työntekijän odotetaan tuovan ajatuksensa kuuluviin. Jokaisen pitää ja myös kannattaa olla rakentavasti aktiivisia. Voimme kirkastaa omia ja yhteisiä ajatuksiamme puhumalla ja vaikuttaa yrityksen kehitykseen.
Täysosuma = Johtamisen keinot + hyvä työtoveruus + itseohjautuvuus
Perinteisiä johtamiskeinoja ei siis voi hylätä, mutta niitä on päivitettävä. Puhumalla, kuuntelemalla, olemalla hyviä työtovereita toisillemme saamme apua ja tukea omaan työhömme, ja myös yrityksen kannalta arvokkaan panoksen sen kehittämiseen.
Aiheesta lisää esimerkiksi täältä:
Kasvokkain: Henrika Franck on kyllästynyt siihen, että vika on aina muissa
Keho muistaa häpeän, ja siksi jokaisen pomon tulisi välttää nöyryyttämistä
Tämä kirja antaa tukea pitsaperjantaiden hyödyllisyydelle, se löytyi kirjalistasta ja kannattaisi lukea:
Money isn’t enough to motivate us to do good work
In ”Payoff,” Duke University behavioral economist Dan Ariely argues that human motivation is a lot more complex than we might be inclined to believe. Case in point: Pizza motivates employees to perform better in the long term than money.
Managers especially should look to harness the power of intrinsic motivation — or the desire to do a good job for the sake of doing a good job.